We Don’t Connect – Negotiations between Usability, User and Art Experience in Online Art Interaction

Art and its conceptualization enable a richer understanding of human computer interaction (HCI). User experience (UX), usability and art experience (AE) have extensive traditions of scholarship. UX and AE especially, have rarely been combined. While systematic approaches to identifying contrasts between the types of experience are lacking, there is also a lag in academic knowledge on how UX and AE relate to one another in the action context of HCI. This paper presents a study in which UX and perceived usability, were investigated in the context of online art experience. The study’s participants (N=128) responded to a questionnaire based on an adapted model of interactive art systems while experiencing an online art exhibition. Results revealed three significant correlations: 1) the impact of usability on the sense of immersion; 2) how immersion influenced the art experience; and 3) how the viewer’s background (skills and knowledge) affects art experience in digital spaces.©2022 International Conference on Information Systems Development.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

We Don’t Connect – Negotiations between Usability, User and Art Experience in Online Art Interaction

Art and its conceptualization enable a richer understanding of human computer interaction (HCI). User experience (UX), usability and art experience (AE) have extensive traditions of scholarship. UX and AE especially, have rarely been combined. While systematic approaches to identifying contrasts between the types of experience are lacking, there is also a lag in academic knowledge on how UX and AE relate to one another in the action context of HCI. This paper presents a study in which UX and perceived usability, were investigated in the context of online art experience. The study’s participants (N=128) responded to a questionnaire based on an adapted model of interactive art systems while experiencing an online art exhibition. Results revealed three significant correlations: 1) the impact of usability on the sense of immersion; 2) how immersion influenced the art experience; and 3) how the viewer’s background (skills and knowledge) affects art experience in digital spaces

Informaatioteknologiasta saavutetut hyödyt ja niiden jakatuminen

Informaatioteknologialla on monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Sille on ennustettu lukemattomia erilaisia hyötyjä, jotka vievät yhteiskunnan kehitystä eteenpäin ja parantavat informaatioteknologian käyttäjien elämänlaatua. Joillakin maapallon alueilla informaatioteknologia ei ole ottanut vielä yhtä vahvaa roolia yhteiskunnan järjestelmän ja infrastruktuurin osana, ja joillain alueilla se puuttuu kokonaan valtion infrastruktuurista. Vaikka informaatioteknologian ja internetin käyttö on koko ajan nousussa, niiden käyttömahdollisuuksissa ja käyttötaidoissa on eroja. Tutkielmassa käsitellään informaatioteknologian jakautumista, digitaalista kuilua ja digitaalista epätasa-arvoa. Tutkielman avulla halutaan selvittää, onko maailmalla selkeitä eroja informaatioteknologian jakautumisalueissa ja käyttötavoissa, ja hyötyvätkö kaikki informaatioteknologian käyttäjät yhtä paljon. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, eli tutkielma nojaa vahvasti valmiiseen tutkimusaineistoon, jota on kerätty monipuolisesti alan tieteellisistä lehdistä ja kirjoista. Taloudellisesti kehittyneet maat käyttävät informaatioteknologiaa tehokkaammin ja useammin kuin kehittyvät maat. Vähiten kehittyvät maat käyttävät kaikista vähiten. Eri maiden eriarvoisella informaatioteknologian käytöllä on mahdollisuus vahvistaa kuilua vähiten kehittyneiden ja kehittyneiden maiden välillä. Myös erot valtion kansalaisten informaatioteknologian käyttötaidoissa ja -tehokkuudessa luovat eriarvoisen aseman niiden välille, jotka osaavat ja eivät osaa hyödyntää tätä teknologiaa. Digitaalinen epätasa-arvo on sekä syy, että seuraus muihin yhteiskunnallisiin epätasa-arvoihin. Usein ne ketkä ovat yhteiskunnan taloudellisesti ja sosiaalisesti huono-osaisimpien ryhmässä, kuuluvat myös digitaalisen eriarvoisuuden heikompaan ryhmään. Digitaalinen kuilu ja epätasa-arvo heijastavat yhteiskunnan muita epäkohtia.Information technology has a variety of influences to the society. Many benefits have been predicted to outcome from information technology which will develop our societies further and improve people’s life quality. In some areas, information technology still has not been recognized as a part of the system of the society, and in some areas information technology is still missing completely from the countries’ infrastructure. Even though, the use of information technology and world wide web have been increasing, there are major differences in the access and skills in use within the users. This thesis studies the global polarized divide of information technology, digital divide and digital inequality. The aim is to answer the following questions: Is there a significant divide in the distribution of information technology and does everybody benefit from the use of it equally? The thesis is based on research material founded by researchers before, such as articles and studies from scientific journals and books. The economically developed countries have more efficient results in adopting and using information and communication technology. The least developed countries have the least efficient. This phenomenon has the chance to increase the gap between developed and least developed countries. Also, the differences between the people in the skills of efficient use of information technology create an unbalanced situation in the society. The digital inequality is in the same time the fault and the consequence for other inequalities in the society. Very often, those who are in the economically and socially disadvantaged position tend to be in the weakest group from the digital inequality point of view. Digital divide and inequality reflects the rest of the grievances in our societies

Art experience in digital interactive technology

Digitaalisesti toteutettavat interaktiiviset palvelut kaikilla alueilla ovat nykypäivänä yleisiä. Digitaaliset ja interaktiiviset ratkaisut lisääntyvät myös taiteen esittämisessä, esillepanossa ja täten myös kulttuurisissa instituutioissa. Informaatioteknologia, software design, digitaalinen taide ja taidekokemus sisältävät samankaltaisia tutkimusalueita, mutta näille yhteisten interaktiivisten ratkaisujen kehittämisessä voidaan nähdä haasteita. Teknologiset ratkaisut ovat kehittymässä taiteen alueella, mutta tutkimukset aiheesta ovat selvästi vähissä. Tämä tutkimus pyrkii tutkimaan erityisesti teknologisen suunnittelun ja taiteen suhdetta, sekä minkälaisia vaikutuksia digitaalisella interaktiivisella teknologialla on taidekokemukseen. Tutkielman empiiristä osaa edeltää aiheeseen liittyvää teoriaa käsittelevä kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan tähänastisen tutkimuksen kokonaiskuvaa digitaalisen interaktiivisen teknologian käytöstä, taidekokemuksesta ja digitaalisen interaktiivisen taiteen ulottuvuuksia. Tutkimusosiossa tutkittiin osallistujien kokemuksia kolmen eri virtuaalisen taidenäyttelyyn osallistumisesta. Tutkimusdata kerättiin 128 vastaajalta verkkokyselyn muodossa. Tutkimuksessa käytettiin selitettävänä muuttujana taidekokemusta, jonka selittävinä muuttujina tutkittiin teknologian käytettävyyttä, kokemuksen immersiota, ja negatiivista tunnereaktiota. Tutkimusdata analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelman regressioanalyysiä ja kvalitatiivisen datan perinteisiä hahmotusmenetelmiä. Tulokset osoittivat, että merkittävin vaikutus taidekokemukseen oli osallistujien koetulla immersiolla, johon taas vaikuttivat voimakkaimmin näyttelysivuston käytettävyys. Havaittiin siis, että virtuaalisen taidenäyttelyn käytettävyydellä ei ollut suoraa vaikutusta osallistujien taidekokemukseen, mutta joka vaikutti immersion kautta koettuun taidekokemukseen. Yhteensä tutkimusmalli ja valitut muuttujat selittivät 54,5 % (R²=0,545) taidekokemusta mittaavien muuttujien vaihtelusta.Digitally implemented interactive services are common in all areas today. Digital and interactive solutions are increasing in the presentation of art and thus also in cultural institutions. Information technology, software design, digital art, and the art experience include similar areas of research, but challenges can be seen in the development of common interactive solutions for these. Technological solutions are evolving in the field of art, but research on the subject is clearly scarce. This study seeks to explore the relationship between technological design and art and the implications of digital interactive technology for the art experience. The empirical part of the thesis is preceded by a review of the literature on related theory, which examines the overall picture of the use of digital interactive technology, art experience and the dimensions of digital interactive art. The empirical research section examined participants experiences of participating in three different virtual art exhibitions. Survey data was collected from 128 respondents in the form of an online survey. The analysis was executed having art experience as an explanatory variable and the usability of the technology, experienced immersion, and negative emotional response as explanatory variables. The research data were analysed using regression analysis of the SPSS program and traditional perceptual methods of qualitative data. The results showed that the most significant impact on the art experience was the immersion experienced by the participants, which in turn was most strongly influenced by the usability of the exhibition site. Thus, it was found that the usability of the virtual art exhibition did not have a direct impact on the art experience of the participants, but rather, impacted on immersion that subsequently affected the art experience. In total, the research model and the chosen explanatory variables explained 54.5% (R²=0,545) of the variation in the art experience

Clouds over Hyytiälä, Finland : an algorithm to classify clouds based on solar radiation and cloud base height measurements

We developed a simple algorithm to classify clouds based on global radiation and cloud base height measured by pyranometer and ceilometer, respectively. We separated clouds into seven different classes (stratus, stratocumulus, cumulus, nimbostratus, altocumulus + altostratus, cirrus + cirrocumulus + cirrostratus and clear sky + cirrus). We also included classes for cumulus and cirrus clouds causing global radiation enhancement, and we classified multilayered clouds, when captured by the ceilometer, based on their height and characteristics (transmittance, patchiness and uniformity). The overall performance of the algorithm was nearly 70% when compared with classification by an observer using total-sky images. The performance was best for clouds having well-distinguishable effects on solar radiation: nimbostratus clouds were classified correctly in 100% of the cases. The worst performance corresponds to cirriform clouds (50 %). Although the overall performance of the algorithm was good, it is likely to miss the occurrences of high and multilayered clouds. This is due to the technical limits of the instrumentation: the vertical detection range of the ceilometer and occultation of the laser pulse by the lowest cloud layer. We examined the use of clearness index, which is defined as a ratio between measured global radiation and modeled radiation at the top of the atmosphere, as an indicator of clear-sky conditions. Our results show that cumulus, altocumulus, altostratus and cirriform clouds can be present when the index indicates clear-sky conditions. Those conditions have previously been associated with enhanced aerosol formation under clear skies. This is an important finding especially in the case of low clouds coupled to the surface, which can influence aerosol population via aerosol-cloud interactions. Overall, caution is required when the clearness index is used in the analysis of processes affected by partitioning of radiation by clouds.Peer reviewe

Damaging heterozygous mutations in NFKB1 lead to diverse immunologic phenotypes

Background: The nuclear factor kappa light-chain enhancer of activated B cells (NF-kappa B) signaling pathway is a key regulator of immune responses. Accordingly, mutations in several NF-kappa B pathway genes cause immunodeficiency. Objective: We sought to identify the cause of disease in 3 unrelated Finnish kindreds with variable symptoms of immunodeficiency and autoinflammation. Methods: We applied genetic linkage analysis and next-generation sequencing and functional analyses of NFKB1 and its mutated alleles. Results: In all affected subjects we detected novel heterozygous variants in NFKB1, encoding for p50/p105. Symptoms in variant carriers differed depending on the mutation. Patients harboring a p.I553M variant presented with antibody deficiency, infection susceptibility, and multiorgan autoimmunity. Patients with a p.H67R substitution had antibody deficiency and experienced autoinflammatory episodes, including aphthae, gastrointestinal disease, febrile attacks, and small-vessel vasculitis characteristic of Behc, et disease. Patients with a p.R157X stop-gain experienced hyperinflammatory responses to surgery and showed enhanced inflammasome activation. In functional analyses the p.R157X variant caused proteasome-dependent degradation of both the truncated and wild-type proteins, leading to a dramatic loss of p50/p105. The p.H67R variant reduced nuclear entry of p50 and showed decreased transcriptional activity in luciferase reporter assays. The p.I553M mutation in turn showed no change in p50 function but exhibited reduced p105 phosphorylation and stability. Affinity purification mass spectrometry also demonstrated that both missense variants led to altered protein-protein interactions. Conclusion: Our findings broaden the scope of phenotypes caused by mutations in NFKB1 and suggest that a subset of autoinflammatory diseases, such as Behcet disease, can be caused by rare monogenic variants in genes of the NF-kappa B pathway.Peer reviewe

Taidekasvatus ympäristöhuolen aikakaudella : avauksia, suuntia, mahdollisuuksia

Millä tavoin ympäristöhuoli ja eettinen yhteisöllisyys ilmenee taidekasvattajien, taiteilijoiden ja tutkijoiden ajattelussa ja toiminnassa? Kuinka taide ja taidekasvatus voivat vahvistaa kulttuurin kestävyyttä ja edistää tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa? Kirja käsittelee taidetta ja taidekasvatusta suhteessa inhimilliseen ympäristökokemukseen. Erilaisia tekstejä yhdistää osallistava, voimauttava ja aktivismiin orientoitunut pedagoginen asenne, joka haastaa totuttuja asenteita ja käytäntöjä. Artikkelit rakentavat historiallista ja pedagogista perustaa ja ehdottavat avauksia taidekasvatukselle, joka pyrkii edistämään ekososiaalista demokraattisuutta